Tampereen raitiotiehanketta tehdään avoimesti yhteisellä tietomallipalvelimella

Tampereelle suunnitellaan raitiotieverkostoa, joka yhdistää keskeiset työpaikka- ja asuinalueet, korkeakoulut, rautatieaseman ja keskussairaalan. Infran suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa raitiotieallianssi. Työskentely tapahtuu QuadriDCM -alustalla, ja on Tampereen kaupungin tietomallipalvelin.

Marion Schenkwein ja Janne Lindberg

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy, Pöyry Finland Oy ja aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. Käynnissä on nyt hankkeen ensimmäisen osan kehitysvaihe, jonka päättyessä vuoden 2016 lopussa suunnitelmien valmiusaste on noin 40 %. Suunnitelmat kattavat yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman radasta, katujärjestelyistä, pysäkeistä ja varikosta. Suunnittelulla haetaan parhaat toteutettavissa olevat ratkaisut rakentamispäätöksen tueksi. Kaupunkivaltuusto tekee päätöksen toteutusvaiheeseen siirtymisestä lokakuussa. Raitiotieliikenne alkaisi ensimmäisellä osuudella vuonna 2021.

– Allianssissa avoimuus on avainasemassa. Yhteinen QuadriDCM -alusta työstämiselle ja suunnittelulle tukee avoimuutta. Yhteistyömuoto on haastanut hankkeessa toimijat, sillä se on edellyttänyt perinteisistä toimintamalleista pois oppimista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja erilaisten organisaatioiden toimintatapojen yhteensovittamista.  Nyt työskentelemme aidosti yhtenä tiiminä, kertoo Tampereen kaupungin tietohallintokoordinaattori Janne Lindberg.

Hanke kehittää koko infra-alaa

Yhteisellä työskentelytilalla, Big Roomilla, on iso rooli yhteishengen ja yhteisen identiteetin luomisessa allianssissa. Raitiotieallianssin Big Roomissa projektin parissa ahertaa noin 200 henkilöä, joista 30–40 työskentelee kokoaikaisesti Tampereen raitiotieprojektissa. Tampereen kaupungilla on kokemusta Big Room -työskentelystä Rantatunneli-hankkeesta. VR Track on osallistunut moninaisiin allianssihankkeisiin.

Ratikka-allianssin Big Room.

– Olemme saaneet alliansseista hyviä kokemuksia. Silti meilläkin on opittavaa. QuadriDCM on käytössä suunnittelutietokantastruktuurina tämän kokoluokan hankkeessa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Allianssin toimijat käyttävät eri suunnittelujärjestelmiä, mutta se ei estä suunnittelun tilanteen kokoamista ja päivittämistä samalle palvelimelle, sanoo tietomallikoordinaattori Marion Schenkwein VR Track Oy:stä.

– Huolimatta kehitysvaiheen tiukasta budjetista olemme pystyneet testaamaan ja käyttämään uusia tapoja koota ja julkaista aineistoa. Julkaisemista on testattu NovapointDCM Easy Access -ratkaisulla. Tällaisen projektin anti ei ole iso vain meille toimijoille, vaan koko infra-alalle, Marion Schenkwein jatkaa.

– Olemme joutuneet kriittisesti arvioimaan suunnittelun riittävää tarkkuustasoa näin kehitysvaiheessa. Rakennussuunnitelman tasoista tietomallia ei ole vielä tehty. Suunnittelussa mukana kulkee koko ajan se, miten yllä- ja kunnossapito hoidetaan. Tiedon elinkaaren hallinta on kantava ajatus kaikessa, ja mieluiten tieto on taltioitu tietomallipohjaisesti.

Tulevaisuus haastaa suunnittelun

Viimeisten 25 vuoden aikana väestömäärä on kasvanut Tampereella 30 prosenttia, ja kasvun on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Raitiotiellä varaudutaan tähän väestökasvuun; miten tarjota julkisen liikenteen palvelut, kun matkustajia on enemmän ja bussiliikennettä on vaikea lisätä tieverkoston kapasiteetin ollessa jo tiukassa käytössä. Myös kaupungin digitalisaatiotavoite heijastuu raitiotiesuunnitteluun.

– Tampereen kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 kaupungin tuottamista hyvinvointipalveluista 75 prosenttia on digitalisoitu. Sillä on selkeitä yhtymäkohtia raitiotiehankkeeseen. Liikkumisen palvelut tulee personoida tarpeen mukaan. Mitä uusia palveluita syntyy raitiotiereittien varrelle ja mikä on niiden vaikutus matkustusmääriin? Miten hallinnollisten palveluiden automatisoituminen muuttaa liikkumisen tarvetta? Kaivataanko matkustamiseen pelillisyyttä ja elämyksellisyyttä? Miten bussi- ja raitiotieliikenne kytkeytyvät toisiinsa? Näitä asioita muun muassa on pyritty ottamaan huomioon raitiotien suunnittelussa ja toisaalta mietitty, mitä innovaatioita tavoite mahdollistaa, mainitsee Janne Lindberg.

– Hyvien suunnitteluratkaisujen luomisen lisäksi haasteenamme on sosiaalisen hyväksynnän saavuttaminen. Osa väestöstä pelkää raitiotien muuttuvan liikaa kaupunkikuvaa.  Toisaalta osalle raitiotievaunut katunäkymässä luovat fiilistä eurooppalaisista metropoleista.  Allianssin tehtävänä on esitellä julkisuudelle faktat realistisesti. Meidän on kuitenkin osattava varmistaa, että ymmärrys julkisuudessa on sillä tasolla, että päätös on tehtävissä oikein tiedoin ja kokonaisuus ymmärtäen. Vaatimuksemme tietomallintamisesta ja yhteisen alustan käytöstä on meille tilaajina yksi keino varmistaa tiedon oikea sisältö.

QuadriDCM laajempaan käyttöön

Tampereen seutuyhteistyössä on strategisella tasolla päätetty, että QuadriDCM pyritään ottamaan käyttöön koko seudulla.

– Tietomallipalvelimen vahvuus on siinä, että tilaaja saa reaaliaikaisemman näkymän siihen sisältöön, mitä tilaajalle tuotetaan. Toisaalta se on konsulttiriippumaton ympäristö. Tilaajan ei tarvitse investoida tietojärjestelmäostoihin, vaan voidaan tehdä palveluostoja. Lähtöaineistojen hankinta ja kytkentä hankkeisiin sekä laadunvarmistus ovat aivan eri tasolla kuin perinteisellä menetelmin työskenneltäessä. Myös aineiston jäljitettävyys on parempi, kertoo Janne Lindberg.

Vasemmalta: Janne Kilpijoki, Jarmo Alho, Jyri Kulha.

Krista Löf.

Teksti: Mari Salin
Kuvat: Laura Vesa

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa