Älyä väyliin – Liikennevirasto digitalisoituu

Liikennevirasto on jo useita vuosia kerännyt tietoa erilaisilla järjestelmillä, mutta vasta nyt digitalisaatio on siinä kypsyystasossa, että se mahdollistaa tiedon avulla tapahtuvan murroksen tapaan tehdä töitä ja automatisoida asioita.

– Liikenneviraston ensimmäinen digiloikka alkoi vuonna 2013 liikenteenohjausjärjestelmien uusimishankkeella, joka on valmistumassa vuonna 2019. Tämän kylkeen käynnistettiin vuonna 2016 digitalisaatiohanke, johon kuuluu noin 70 erillistä projektia, kertoo Liikenneviraston ylijohtaja Sinikka Hartonen.

Kolmivuotinen digitalisaatiohanke koostuu kuudesta laajasta osa-alueesta:

  1. Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen kerääminen ja jakelu
  2. Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi
  3. Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta ja tiestötietojen ylläpitojärjestelmän kehittäminen
  4. Rataverkon kunnossapidon ja ylläpitojärjestelmien kehittäminen
  5. Merenkulun älyväylä
  6. Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi

Parempi ymmärrys Suomen liikennejärjestelmästä

Suomalaisen liikenteen pohjan luo toimiva ja hyväkuntoinen infra. Tämän noin 20 miljardin euron arvoisen kansallisomaisuuden vastuullinen hallinnointi perustuu tulevaisuudessa entistä tarkempaan ja ajantasaisempaan tietoon sen kunnosta.

–  Tietoa kerrytetään infran suunnittelusta lähtien koko väylän elinkaaren ajan, jolloin meillä on käytössämme hyvä ymmärrys omaisuuden tilasta. Tehostamalla elinkaaren hallintaa esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon avulla pyrimme muun muassa hillitsemään korjausvelkaa. Tietomallintamisella on kaikessa tässä tärkeä rooli ja Liikennevirastossa liputammekin vahvasti tietomallintamisen puolesta, Hartonen sanoo.

Uusien liikennepalveluiden ja automaattiajamisen mahdollistaja

Digitalisaatiohankkeen kokonaisrahoitus on 35 miljoonaa euroa. Liikenneviraston tavoitteena on digitalisaation avulla paitsi uudistaa liikenne- ja väylätietojen keräämistä ja jakelua, myös raivata väylää liikenteen uusille palveluille.

Liikenneviraston ylijohtaja Sinikka Hartonen.

– Liikennevirasto toimii mahdollistajan roolissa. Jaamme tietoa liikenteestä ja väylistä rajapintapalveluiden kautta, josta ne ovat avoimesti saatavilla erilaisten palveluiden tuottajille. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia: matka- ja kuljetusketjut sujuvoituvat, kun tiedon avulla voidaan ennakoida liikennetilanteiden muuttuminen vielä nykyistäkin paremmin. Liikennevälineiden kehittyminen autonomisempaan suuntaan tulee jollain aikavälillä mullistamaan sen, miten liikennejärjestelmämme kokonaisuutena toimii, Hartonen visioi.

Viime kuukausien aikana on nähty jo Suomessakin esimerkkejä siitä, mihin suuntaan liikkuminen on kehittymissä: siitä on tulossa palvelu. Matkustajille on jo tarjolla palveluita, jotka yhdistävät erilaisia liikkumisen muotoja ja tarjoavat helpon tavan maksaa palvelusta.

Kansalaisten lisäksi myös elinkeinoelämä hyötyy kehittyvän teknologian tarjoamasta paremmasta tietopääomasta. Kun yritykset saavat ajantasaista tietoa väylien kunnosta ja liikennettä mahdollisesti haittaavista kunnostustöistä, ne pystyvät reitittämään kuljetuksia entistä onnistuneemmin ja näin parantamaan kuljetusten täsmällisyyttä. Laajassa mittakaavassa tarkasteltuna tämä on asia, joka parantaa Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Kun puhutaan digitaalisuuden mahdollisuuksista, aihetta käsitellään usein vain tekniikan kannalta.

– On hyvä pitää mielessä myös se, miksi tarvitsemme uusia ratkaisuja ja minkä vuoksi niiden eteen työskentelemme. Liikennevirasto haluaa olla osaltaan huolehtimassa, että jätämme seuraaville sukupolville mahdollisimman terveen ympäristön ja fiksusti toimivan liikennejärjestelmän, Sinikka Hartonen toteaa.

Liikenneviraston digitalisaatiohankkeen sivut
Digitaalisaatiohanke 2016-2018 (PowerPoint-esitys)

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme