Seinäjoen Itäväylä pilottina – Mallinnuksen laajeneminen tukee digiloikkaa

Seinäjoen itäinen ohikulkutie valmistuu tänä vuonna neljän vuoden työntäyteisen rupeaman tuloksena. Hanke on lopullisesti tuonut tietomallinnuksen koko rakentamisprosessin työkaluksi, josta hyötyvät niin suunnittelija, rakentaja kuin tilaajakin.

Ari Mäkelä arvioi, että jatkossa myös kaikki rakennuttajat hankkivat tietomallinnusohjelmistoja käyttöönsä.

Koneautomaatio on ollut jo vuosia arkipäivää kaikilla Liikenneviraston rakennuttamilla työmailla. Se on auttanut työkoneiden kuljettajia ja sitä kautta koko urakointiorganisaatiota tekemään kerralla valmista jälkeä suunnitelmien mukaisesti. Pelkkä koneautomaatio ei kuitenkaan riitä silloin, kun halutaan myös urakoitsijan panos hyötykäyttöön ideoitaessa mahdollisimman laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Tästä näkökulmasta Seinäjoella pilotoitu ja hyväksi havaittu kattava tietomallinnus on käänteentekevä, sanoisin että koneautomaation käyttöönottoakin tärkeämpi edistysaskel, projektipäällikkö Ari Mäkelä toteaa.

Hän kytkee tietomallinnuksen laajennetun roolin osaksi Liikenneviraston johdon ja koko organisaation omaksumaa digitalisaatiokehitystä, jonka tavoitteiden kunnianhimoisuutta termi digiloikka kuvaa hyvin. Mäkelän mukaan digitalisaation ja sen oleellisena osana tietomallinnuksen edut hyödyttävät tienpitoa ja tienrakentamista täysimääräisesti vasta, kun koko ketju rakennusvaiheesta ylläpitoon ja aina elinkaaren loppuun asti käyttää mallinnusta.

– Nyt olemme tämän kehityskulun keskellä, mikä on hyvä asia. Luotettava, yhteisesti käytettävä tieto säästää kustannuksia – luonnollisesti sillä edellytyksellä, että tietoa myös käytetään, Mäkelä sanoo.

Vaativissa urakoissa ’must’    

Seinäjoen itäinen ohikulkutie on kokonaiskustannuksiltaan runsaan 75 miljoonan euron hanke ja sellaisena riittävän suuri, jotta siitä saadaan paljon irti tietomallinnuspilottina. Tämä on edellyttänyt toisaalta urakoitsijalta tahtoa satsata tietomallinnuksen kehittämiseen. Skanskan kokoisella yrityksellä on rahkeita tämän tyyppiseen kehittämistyöhön, ja yhtiö on myös käyttänyt näitä resursseja.

– Koneautomaatiota on Seinäjoen hankkeella hyödynnetty laajasti. Olemme myös tällä hankkeella pilotoineet tietomallinnusohjelmistoja ja niiden toiminnallisuutta laajemmin ja saaneet niistä erinomaisen hyödyllisiä kokemuksia, kertoo Skanska Infran tietomalliasiantuntija Heikki Lehkonen.

Lehkonen pitää arvokkaana sitä oppia ja kokemusta, joka on karttunut yhteistyöstä hankkeen suunnittelijoiden kanssa. Ari Mäkelä on samoilla linjoilla.

’Nurmon maailmanpyöräksi’ kutsuttu eritasoliittymä oli Sami Laaksolle tekninen näytön paikka.

– Urakoitsija voi tietomalliohjelmistoa käytettäessä ehdottaa reaaliajassa suunnittelijalle mielestään järkeviä ratkaisuja hankaliin yksityiskohtiin. Vastaavasti suunnittelijan mielipiteen kysyminen on vaivatonta, ja asiat etenevät, Mäkelä toteaa.

Seinäjoen itäisen ohikulkutien työmaapäällikkö Sami Laakso kertoo puolestaan siitä myönteisestä ilmapiiristä, joka työkoneiden kuljettajien keskuudessa on työmaan aikana vallinnut tietomallinnusohjelmistoista keskusteltaessa.

– Moni kuljettaja on suorastaan vaatinut ohjelmistoja käyttöönsä – ja tietysti saanut. Harva haluaa enää katsoa faktat perinteisistä piirustuksista, Laakso kertoo.

Kesällä valmistuva Seinäjoen itäinen ohikulkutie on muodoltaan Suunnittele & toteuta -urakka. Tämä merkitsee jo lähtökohtaisesti sitä, että urakoitsijalla on vastuuta ja sananvaltaa suunnitelmien sisällöstä. Tietomallinnuksen nykyinen laajentumiskehitys tukee kehitystä, joka on meneillään urakkamuodoissa.

– Sama mikä pätee ST-hankkeisiin, pätee tässä mielessä myös allianssihankkeisiin. Tiedon on oltava yhteistä, Ari Mäkelä toteaa.

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa