Pienistä ideoista voi kasvaa isoja infrainnovaatioita

Kekseliäisyys ei aina vaadi pulleaa budjettia. Ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta kokeilla ja tahtoa tehdä toisin. Miten ravita yrityksen innovaatiotoimintaa ja saada uudet bisnesideat versomaan?

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy

Ramboll Finland Oy:n tekninen johtaja Mikko Leppänen on innoissaan. Yrityksessä eletään uusien, innovatiivisten kokeilujen aikaa. Puhutaan ”nopeiden keksintöjen vuodesta” ja ”fail fastista”. Kaikkia kannustetaan kekseliäisyyteen arjen keskellä.

”Näkemyksellisyyden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi tarvitaan valtuuttamista, mikä tarkoittaa sitä, että meillä saa tehdä ja kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan. Kukaan ei voi innovoida, ellei ole valtuutusta tehdä sitä.”

Resepti kuulostaa toimivalta. Kun ainekset ovat oikeat ja alustus tehty huolella, jotain uutta voi syntyä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ajoituksella on aikansa.

Rambollissa kypsyttelyä oli tapahtunut riittävästi, kun vuosi 2017 aloitettiin uuden nelivuotisen strategian voimin. Sen myötä alettiin panostaa uusien palvelujen kehittämiseen, kestävään kehitykseen, asiakaskeskeisyyteen, kansainväliseen kasvuun ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Tänä vuonna Leppänen on joutunut ottamaan arkikäyttöön aiemmin kliseinä pitämänsä sanat ekosysteemi ja palvelumuotoilu. Samalla on hypätty epämukavuusalueelle; alettu puhua ketterästä kehittämisestä ja päätetty siirtyä digitalisaatiopuheissa sanoista tekoihin.

Leijonan luola tuottaa tulosta

Teemavuoden kunniaksi koko henkilökunta haastettiin tuomaan esiin uusia ideoita, joilla voitaisiin kehittää palveluita tai tehostaa omaa toimintaa digitaalisin ja teknologisin keinoin. Hommaan varattiin 200 000 euron kehitysbudjetti ja vuoden tavoitteeksi asetettiin 30 konkreettista kehitysideaa.

”Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana esiin tuli niin paljon hyviä ideoita, että päätimme tuplata panokset. Olemme käsitelleet ideoita omissa leijonan luolissamme ja saaneet niitä eteenpäin sellaisella vauhdilla, että ensimmäiset tuottavat jo tulosta”, Leppänen kertoo.

Ilman kehitysprojektia ideat ja ideoiden takana olevat ihmiset eivät ehkä koskaan olisi päässeet päivänvaloon.

”Nyt vain ihmettelemme, miksi ihmeessä emme aloittaneet tätä jo aiemmin. Olemme vuosien saatossa käyttäneet varmasti paljon enemmän rahaa joihinkin mihinkään johtamattomiin t&k -kokeiluihin kuin tähän hankkeeseen ikinä.”

Kokeillaan sitten jotain muuta

Pienen infrayrittäjän näkökulmasta infrahankkeiden suunnittelua ja konsultointia tarjoavan Rambollin projektiinsa käyttämä raha voi tuntua isolta.

”Yrityksen kokoon suhteutettuna paljon pienemmilläkin panostuksilla voi saada aikaan vaikka mitä ja pienistä ideoista kasvaa isoja infrainnovaatioita”, Leppänen näkee.

Raha ei ratkaise, sillä nyt tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta heittäytyä ja tahtoa kokeilla. ”Mitä sitten, jos jokin kokeilu epäonnistuu. Fail fast ja kokeile jotain muuta. Emme voi kehittyä, ellemme kehitä.”

Rambollissa on nyt jatkotyöstössä vankka nippu uusia ideoita, joista osassa nähdään merkittävää vientipotentiaalia eli juuri sitä, mitä Suomi nyt tarvitsee. Leppänen toivoo, että uudet ideat luovat jatkossa mahdollisuuksia myös uusien startupien syntymiselle.

Paras idea voittakoon

Tuomas Hörkkö, Civilpoint Oy

Infra-alan ohjelmistotalona tunnettu Civilpoint rakentaa sekin tulevaisuutta tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Jokaisen tuotteen tavoitteena on parantaa pitkäjänteisesti asiakkaiden tuottavuutta palvelu- tai työkaluinnovaatioiden muodossa.

”Kyseenalaistamme perinteisiä toimintatapoja ja pyrimme löytämään aina uusia keinoja helpottaa asiakkaiden elämää. Uskomme siihen, että paras idea voittaa. Se löytyy lopulta aina, kun lautakasaa riittävän kauan penkoo”, toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö sanoo.

Kehitystyö voi alkaa esimerkiksi siitä, että asiakas kuvailee ongelman, antaa tietyn summan rahaa ja pyytää löytämään parhaan ratkaisun. ”Niin me sitten teemme”, Hörkkö toteaa.

”Sen sijaan, että hautoisimme kehitteillä olevaa asiaa parikin vuotta, teemme tuotekehitystä sopivan kokoisissa palasissa, jolloin asiakas pääsee aina mahdollisimman nopeasti kokeilemaan ja testaamaan uutta

”Jos jotain on automatisoitavissa, se automatisoidaan. Jos jokin ei toimi, se hylätään ja kokeillaan jotain muuta – vaikka idean hylkääminen suomalaiselle insinöörille kova pala yleensä onkin”, Hörkkö hymyilee.

Kaikki on mahdollista

Civilpointilla ajatellaan, että epäonnistumisia saa ja pitääkin tulla, kun jotain pilotoidaan. ”Jos kaikki menee putkeen, niin onko se silloin edes mikään pilotti. Tai jos koskaan ei epäonnistu, onko tekemisessä riittävästi haastetta”, Hörkkö kyselee.

Tuotekehitys rahoitetaan osin omalla, osin asiakkaan rahalla. ”Joskus 5 000-25 000 euroa voi tuntua suurelta, mutta summa tulisi nähdä investointina, joka hyödyttää jatkossa liiketoimintaa monin verroin huomattavaa lisäarvoa tuottaen.”

”Me lähdemme siitä, että kaikki on aina mahdollista, kunnes sitten tullaan siihen pisteeseen, että jokin ei ole mahdollista. Emme kehitä jotakin uutta nappia vain sen takia, että se tilataan, vaan kysymme viisi kerta, miksi se tehdään.”

Kotimaisessa Civilpointissa, entisessä Vianovassa, kohtaavat nörttiys ja insinööriys, nuoruus ja kokemus sekä erilaiset persoonat.

”Olemme kohtuullisen puheliasta väkeä, teemme ryhmissä, joukkoistamme, otamme riskejä, kokeilemme ja sparraamme toinen toisiamme. Siitä se kekseliäisyys kumpuaa”, Hörkkö kuvailee yrityksen työskentelytapaa.

Teksti: Sari Okko
Juttu on t
iivistelmä Infra-lehden numerossa 3/17 ilmestyneestä artikkelista Keksi, kehitä ja kukoista.

 

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme