Civilpoint-päivät tarjosivat havainnollisen poikkileikkauksen infra-alan kuulumisista

Kaksi päivää, 170 osallistujaa, 40 puheenvuoroa, yhdeksän kumppaniyritystä ja kahdeksan ohjelmistokoulutusta. Tuhdin asian vastapainoksi vuoden 2018 Civilpoint-päivillä vaihdettiin illalla vapaalle Hollywoodin tyyliin, salamavalojen räiskeessä.

Päivät avasi Civilpointin toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö, jonka mukaan rakennusala käy nyt kuumana.
– Sen myötä ohjelmistojen kysyntä on kasvanut. Meidän tehtävämme on entistä tarkemmin kuunnella asiakkaamme ääntä: millaisia palveluja ja tuotteita haluatte meidän kehittävän. Tavoitteemme on, että ohjelmistot tuottavat paitsi laadukasta tietoa, myös lisäarvoa asiakkaillemme.

Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin.

Ohjelmistojen lisäksi alalla kaivataan laajemminkin toimintojen digitalisointia. Mielenkiintoisten digitalisointihankkeiden kategoriaan kuuluu Henry Westlinin esittelemä Vantaan 12 miljoonan euron MATTI-hanke.

– MATTI on älykäs kaupunkimalli, jossa on kaikki mahdollinen tieto yhdistetty: maankäytön suunnittelu, kartantuotanto ja rekisterit. Tavoitteena on nopeuttaa kuntalaisten hakemuskäsittelyä, sisäistä tehokkuutta sekä talouden ja sopimusten hallintaa, Westlin kertoi.

Digitalisoinnin hyödyt tulevat työnkulkujen tehostamisesta, kun kaikki tieto on ajantasaista ja pitkälle automatisoitua.

– Vantaa on hyvin voimakkaasti kasvava kaupunki, eikä väkeä MATTI-hankkeen takia vähennetä. Pikemminkin tavoitteena on henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kasvattaminen toimimalla pioneerina mallipohjaisen suunnittelun hyödyntämisessä, Henry Westlin totesi.

Kasvavia kaupunkeja ovat myös Helsinki ja Espoo, joiden yhteinen suurhanke Raide-Jokeri on 25 kilometriä pitkä pikaraitiotie Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Tässä allianssimallilla toteutettavassa hankkeessa ei pelkillä ykkösillä ja nollilla pelata: raiteiden lisäksi on siltoja ja tunneleita, varikkoalue, katu- ja liikennejärjestelyjä sekä yhdysraide.

– Raide-Jokeri -projektilla on näytön paikka, sillä sen mahdollinen menestys jeesaa muita vastaavia hankkeita eteenpäin, sanoi projektia esitellyt Ramboll Finland Oy:n Jyrki Oinaanoja.

Trimblen Idar Kirkhorn kertoi infrahankkeiden kustannussäästöistä BIMin avulla.

BIM-kokemuksia laajalla skaalalla

Norjasta saimme tutkittua tietoa, miten selkeitä kustannussäästöjä isoissa hankkeissa on saatu tietomallinnuksen avulla. Alan haasteena on, että 90 % projekteista on myöhässä, ja myöhästymisestä aiheutuu lisäkustannuksia keskimäärin 15 %. Tietomallinnuksen ja BIM-käsikirjan käyttöönoton jälkeen näyttää siltä, että BIMillä on suotuisa vaikutus ylimääräisiin kuluihin. Tutkimuksen mukaan isoissa norjalaisissa tiehankkeissa kuluylitys oli keskimäärin vain 6 %.

– Kun BIMiä hyödynnetään nykyistä paremmin, paranee suunnitelmien laatu ja kommunikointi, ja projektit muuttuvat myöhästyneistä aikaistetuiksi, summasi Trimblen johtaja Idar Kirkhorn esityksessään.

Norjalla on tiukka etunoja, mutta Suomikin kuuluu tietomallinnuksen kärkimaihin. Toki BIMin hyödyntämisen taso vaihtelee maassamme suuresti. Päivillä kuultiin rehellisiä puheenvuoroja niin tietomallinnuksen onnistumisista kuin siitä, millaista on sutia BIMin käyttöönoton lähtökuopissa.

– Toimintatapojen muutos lähtee meistä itsestä. Se ei tule tapahtumaan hetkessä, vaan vaatii vanhojen tapojen hylkäämistä ja uuteen työskentelytapaan siirtymistä, sanoi projektinjohtaja Heidi Piironen Helsingin kaupungilta. Helsingissä muutospaineet BIMiin ovat voimistuneet organisaatiouudistuksen jälkeen.

Turussa taas tietomallipalvelin Trimble Quadri on käytössä kaikissa kaupunki-infran rakennushankkeissa. Tulevaisuuden tavoitteena on Quadrin avulla saada suunnittelija kytkeytymään rakennusvaiheeseen, jota myös tilaaja voisi toteumamallin kehittyessä seurata.

– Ennen infrahankkeissa kiinnosti vain lopputulos. Nyt mallintamisen ja sähköisen tiedonjaon aikana kiinnostaa myös prosessi, miten siihen edetään, ynnää Turun kaupungin projektijohtaja Janne Laine.

Aapo Cederberg piti keynote-puheenvuoron kyberturvallisuuden tulevaisuuden haasteista.

Kyberturvallisuus kiinnostaa

Digitalisaatiosta puhutaan paljon ja kaikkialla, mutta digitalisointiin liittyviä uhkia käsitellään harvemmin. Siksi Civilpoint-päivien keynote-puhujaksi tilattiin Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen opettaja Aapo Cederberg. Palautteen mukaan hänen esityksensä kyberturvallisuuden tulevaisuuden haasteista oli päivien mielenkiintoisin esitys. Cederbergin mukaan modernin yhteiskunnan kaikki avaintoiminnot ja haavoittuvuudet voivat olla hybridihyökkäysten kohteita.

– Erityisesti valtionjohdon pitäisi ymmärtää kyberrikollisuuden riskit. Mitä se kansallisesti tarkoittaa, jos hyökätään elintärkeitä palveluita tuottaviin yrityksiin, kuten energiaa, sähköä, terveydenhuoltoa tai tiedonvälitystä häiritsemään. Esimerkiksi jos sähkö loppuu, emme saa ruokaa kauppoihin, kun logistiikka ja maksaminen eivät pelaa, Cederberg totesi.

Hänen mukaansa kyberturvallisuus ei ole vain uhka, se on myös mahdollisuus. Oikein hyödynnettynä ja kyberturvallisuuden osalta sertifioituna yritys voi saada kilpailu- ja liiketoimintaetua. Civilpointin uutiskirjeessä kerrotaan syksyllä tarkemmin, miten yritys voi suojautua hyökkäyksiltä kyberturvallisuussertifioinnin avulla.

Nappia painamalla?

Johtava konsultti Juha Liukas kertasi Sitowisen kokemuksia Trimble Novapointin käyttöönottoprojektista. Yhteisen ohjelman ansiosta tekniikkalajien välinen yhteystyö on lisääntynyt ja vuorovaikutus parantunut. Liikkuvia osia on paljon, mutta silti 160 ammattilaista oppii joka päivä jotain uutta. YIV-aktiivi Liukas odottaa malttamattomana, milloin formaatit toimivat saumattomasti keskenään.

– Vaikka olen 30 vuotta ajatellut mallipohjaisesti, tuottaa yhä tuskaa, miten eri tekniikkalajien kanssa päästäisiin iso harppaus eteenpäin, totesi Sitowise Oy:n Juha Liukas. – Miksi pitää olla asiakaskohtaisia piirustusohjeita, kun ne voisivat olla valtakunnallisia? Uskon, että porukalla pääsemme tässäkin asiassa eteenpäin ja maaliin, hän päätti esityksensä.

Tekniikka sinänsä ei ole itseisarvo, sillä mikään suunnitelma ei synny nappia painamalla – paitsi tietä vain etäisesti muistuttava ihmeellinen maantietorttu, jota Ramboll Finlandin suunnittelija Panu Putkonen esityksessään havainnollisti.
–­ Mallipohjainen suunnittelu ei ole visualisointimallin luomista, vaan raakaa teknistä mallintamista, painotti Putkonen esityksessään.

VR Track Oy:n kehityspäällikkö Marion Schenkwein kertoi Trimble Connect for Microsoft HoloLens -sovelluksen käyttökokemuksista infrahankkeessa.

Äideillä testattu teknologia on lapsille tuttu juttu

Toisena seminaaripäivänä esiteltiin tulevaisuuden työkaluja, kuten äideilläkin testattua ja intuitiivisesta käyttöliittymästään kehuttua Trimble Connect for HoloLens -sovellusta. VR Trackin kehityspäällikkö Marion Schenkweinin mukaan sen avulla on muun muassa helpompaa hahmottaa olemassa olevia ja suunniteltuja rakenteita maastossa.

Teknologiajohtaja Kim Nyberg kertoi Trimblen avoimesta tiedonsiirtoformaatti TrimBIMistä, jonka avulla isojakin infraBIM-malleja tuodaan eri laitteisiin tehokkaasti.
– Kun pystyy olemaan hengittämättä sen ajan, kun malli latautuu, se on hyvä, kertoi Nyberg kehitystyölle asettamistaan reunaehdoista.

Geotrim Oy:n Sakari Mäenpää kertoi tietoiskussaan drone-teknologian hyödyistä infra-alalla ja havainnollisti sen näppäryyttä Tammerkoskella, joka oli kuvattu ja mitattu tunnissa.
– Drone-teknologia täydentää olemassa olevia tekniikoita ja muuttaa tapaa, miten lähtö- ja toteumatietoja kerätään maastossa erityisesti alueilla, joissa on vaarallista tai hankalaa muuten tehdä mittauksia, kertoi Mäenpää.

Infra-alan työkalut kehittyvät koko ajan ja lähestyvät sitä, mihin lapset ovat pelien maailmassa jo tottuneet. Asiaa pohdittiin monelta kantilta myös alan tulevaisuutta käsitelleessä paneelikeskustelussa, jossa osaajapula nähtiin yhtenä alan suurimmista haasteista. Miten nuoret saadaan innostumaan infra-alasta?

­– Joka ainoa pikkulapsi katsoo ihaillen kaivinkoneita, ja on tottunut pelimaailmaan. Miten tämä käännetään meidän voitoksi? Luulisi olevan helppo haaste, sanoi Ramboll Finlandin Tiina Perttula.

Helsingin kaupungin Heidi Piiroinen kertoi omasta kokemuksestaan:

– Minä suuntauduin alalle tosi innostavan opettajan ansiosta. Infra-alalta sai kesätöitä, ja niistä jopa palkkaa! Ja hei, teitä ei viedä Kiinaan, vaan ne tehdään täällä.

Tuomas Hörkkö haastoikin lopuksi jokaisen alalla toimivan jalkautumaan oppilaitoksiin kertomaan infra-alan mahdollisuuksista.
– Ottakaa haaste vastaan ja levittäkää infra-alan ilosanomaa. Pidetään yhdessä alaamme esillä positiivisesti ja houkuttelevasti!

Vuoden 2019 Civilpoint-päivät järjestetään Turussa 22.-23.5.2019.

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa