Blogi: Miten rakennustyömailla voidaan hallita kasvavia tietomääriä – ja lisätä samalla avoimuutta?

Tietomallipohjaiset suunnitelmat ovat jo arkipäivää työmailla. Tiedonhallinta on uusi haaste. Isoissa hankkeissa paperisten dokumenttien ja piirustusten säilömiseen saatetaan tarvita tilaa keskiverto-omakotitalon verran. Ja tämä kymmenien vuosien ylläpitosopimuksella. Onko tälle vaihtoehtoja?

Ei ole olemassa yhtä sovellusta, joka ratkaisisi kaikki ongelmat kerralla. Tärkeää on, että hankkeessa mietitään ensin koko tiedonkäsittelyn ja tietovirtojen kokonaisuus kuntoon, suunnitellaan hyväksymisketjut, tiedonkulku ja tiedonhallinta hankkeen parhaaksi, ja vasta sen jälkeen hankitaan soveltuvat alustat tiedonhallintaan ja vuorovaikutukseen.

Alussa yleisin kysymys oli, minkä suuruinen projektin pitää euroissa olla, että yhteiskäyttöalustojen käyttö kannattaa. Aihetta tutkittiin Norjassa ja lopputulos oli, että ei ole niin pientä projektia, etteikö yhteiskäyttöalustojen käyttö olisi kannattavaa. Pienissä projekteissa aikataulujen tai kustannusten ylitykset ovat prosentuaalisesti suurempia kuin isommissa projekteissa ja määrällisesti niitä on paljon.

Vaikka järjestelmät pakottavatkin tekemään asioita tietyllä tavalla, ne eivät saa ottaa hankkeesta ja sen tekijöistä yliotetta. Meidän pitäisi kuunnella enemmän itse tekijää, ja tarjota hänelle sähköiseen hyväksyntään vain niitä asioita, joita hän hyväksyntää varten tarvitsee. AssetPoint Online sisältäen Trimble Connectin yhteiskäyttöalustana tuo esimerkiksi valvojalle hänen tarvitsemansa tiedot siinä muodossa, että se helpottaa ja nopeuttaa valvojan työtä. Mutta osaltaan myös varmistaa sen, että yksityiskohtainen dokumentaatio on helposti saatavilla, jos esimerkiksi laskujen hyväksymisen yhteydessä haluaa tarkistaa kuormakirjan. Tätä olemme tuomassa vahvasti katu- ja tiepuolelle.

Laatua pitäisi tarkastella suunnitelmamallin pohjalta vertaamalla sitä toteumamalliin

Laatumittausta pidetään nykyisin riittävänä toteuman seurantaan. Yleensä oikea laatu määritellään tarkastelemalla toteutusmallia ja toteumamallia päällekäin. Toteutusmalli kuitenkin laaditaan usein urakoitsijan toimesta suunnitelmamallin pohjalta. Tilaaja tilaa suunnitelmamallin perusteella toteutuksen, ja urakoitsija on tehnyt itselleen sellaisen toteutusmallin, jota vasten raportoidaan laatua.

Tässä on eturistiriita. Toteutus- ja toteumamallin vertailun sijaan pitäisi verrata suunnitelmamallia ja toteumamallia. Laatuvertailun pitäisi tapahtua siellä, missä suunnitelmamallikin on. Tässä ei voi tehdä kompromisseja. Koska jos tehdään, niin silloin virheet lähtevät kumuloitumaan.

Uskallus lähteä kokeilemaan uutta on pientä

Yhteiskäyttöalustoja erilaisissa hankkeissa pilotoidessa tehdään aina sopimus, että lopputulos tulee muidenkin käyttöön esimerkiksi buildingSMART-yhteistyöfoorumilla. Oulun kaupunki on tässä edelläkävijä. Jos muissa projekteissa tai piloteissa selviää jotain, mitä he voisivat hyödyntää omassa kaupunkikehityksessään, toivovat he vastineeksi tiedon takaisin heille. Tällainen avoin tiedonvaihto kehityshankkeissa on alalle mannaa.

Yleisesti voidaan sanoa, että uskallus lähteä rakennushankkeissa kokeilemaan uutta, on vielä aika pientä. Usein ajatellaan, että softatalot haluavat vain tulla laittamaan koko työmaan sekaisin ja erilaisten sovellusten käyttö on hankalaa. Mitäpä jos asiaa ajateltaisiin hieman eri näkökulmasta: Entä jos roolipohjaisuus ja kirjautuminen järjestelmään nostaisikin ammattiylpeyttä, edistäisi avoimuutta ja lisäisi turvallisuutta?

Jokainen vastaisi itse siitä tiedosta, minkä on järjestelmään vienyt. Kustannukset, laadunvalvonta ja esimerkiksi resurssien hallinta olisi läpinäkyvää, työntekijät ja asiantuntijat sitoutettaisiin prosesseihin niiden omistajina. Projekti olisi yksinkertaisesti hallinnassa ja selkeä, koska kaikki dokumentaatio olisi automaattista tai lähes automaattista ja avoimesti saatavilla. Näin olisi helppo julkaista ajantasaista tietoa projektista myös asukkaille ja muille sidosryhmille, jolloin saisimme samalla kiillotettua edelleen vahvasti vallalla olevaa yleistä kuvaa rakennusalan harmaasta taloudesta.

Odotan sitä hetkeä, kun rakennusalalla siirrytään sanktiopohjaisista malleista palkitsemispohjaisiin malleihin.

 

Katso myös Kaupunkikehitys ja teknologiat -blogisarjan toinen osa:

Vierailijablogi: Datavetoisuus vauhdittaa modernia kaupunkikehitystä

Ota yhteyttä

Tuomas Hörkkö

Tuomas Hörkkö

Toimitusjohtaja

tuomas.horkko@civilpoint.fi

040 832 3553

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme