Vierailijablogi: Datavetoisuus vauhdittaa modernia kaupunkikehitystä

Kun kaupunkikuva muuttuu ja sen toiminnot päivittyvät, tuo moderni teknologia uudenlaisia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön kehittämiseen. Datan avulla voidaan jatkossa nopeuttaa päätöksentekoa ja tuoda monet ratkaisut kansalaisten tietoisuuteen jo suunnitteluvaiheessa.

Modernin rakennetun ympäristön mukanaan tuoma tietomäärä kasvaa eksponentiaalisesti. Viimeisimpien teknologioiden myötä myös esimerkiksi kahden tai viiden vuoden sisällä tapahtuva kehitys voidaan automatisoida järjestelmiin, minkä ansiosta kaupungit voivat jatkossa palvella oikea-aikaisemmin asukkaitaan sekä lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Tämä on myös asuinalueen imago- ja kilpailutekijä: Jos tieto ja sen saatavuus ovat kunnossa, se saattaa hyvinkin houkutella sijoittajia, asukkaita ja muita sidosryhmiä valitsemaan paikkakuntansa sen perusteella, että asiat ovat kunnossa. Esimerkiksi uusien asunalueiden aikataulutus, maaperäolosuhteet, palveluiden läheisyys sekä niiden yhdistäminen tulevan asukkaan tai yrityksen suunnitelmiin voivat heilauttaa päätöksen asiansa hoitavan kaupungin suuntaan.

Megatrendit kiihdyttävät alan kehityskulkua

Tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena koskee myös rakennetun ympäristön toimialoja. Tämän päivän megatrendit tuovat uusia keinoja hyödyntää käsillä olevaa informaatiota, ja olemassa olevaa digitaalista tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaammin. Nykyaikaisista teknologioista kuten automatisaatiosta, robotiikasta ja IoT:sta saadaan enemmän irti, jos niiden hyödyntäminen nojautuu hyvään, luotettavaan olemassa olevaan paikkatietoon.

Datan ja teknologian yhteispeli mahdollistaa sen, että tavallisille kansalaisille voidaan esimerkiksi visualisoida suunnitelmia aidossa ympäristössä. Näin rakennettuun ympäristöön kaavailtuja muutoksia päästään konkreettisesti tuomaan alueen asukkaiden ja yrittäjien tietoisuuteen. Näin kansalaiset saadaan mukaan suunnitteluprosessiin riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin myös päätöksenteossa päästään nopeutettuun aikatauluun.

Informaatio tulee suoraan hankkeen tiedoista käyttäjän saataville. Esimerkiksi Turun kauppatorin muutoshankkeessa torimyyjät pääsivät tilaajan ja rakennuttajan kanssa katsomaan älypuhelimen näytöltä AR-teknologiaa hyödyntävän Trimble SiteVisionin avulla, miltä alueen suunnitelma näyttää havainnollistettuna.

Datan hyödyntäminen auttaa ennakoimaan kokonaisuutta

Ennen tehtiin niin, että jotain rakennettiin, sitten kaikki tieto hävisi ja uusi tekeminen aloitettiin jälleen nollasta. Näin ei kuitenkaan enää tarvitse toimia, sillä olennainen teknologian tarjoama mahdollisuus on saman datan hyödyntäminen uudestaan ja uudestaan. Vanhaa, projektin aikaista tietoa voidaan käyttää päätöksenteon pohjana lukuisia kertoja, mikä tehostaa prosesseja huomattavasti. Samalla saadaan koko kustannushyöty irti, kun hankkeen aikana saadaan ajantasainen, luotettava tilannekuva sekä automatisoidaan seurantaa. Näin päästään paremmin oikeaan euroon kiinni, jolloin kustannusarviotkin pitävät paremmin kutinsa eikä hankkeiden ympärillä ole niin paljon sumua. Kun lähtötiedot ja suunnitelmat ovat hyvät, on myös rakentamisen toteuttaminen helpompi määritellä ja hinnoitella.

Datan ja teknologian hyödyntämisestä on tullut toisille jo arkipäivää. Tästä huolimatta teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia jää vielä paljon hyödyntämättä. Vaikka uutta teknologiaa käytetään laajasti Suomen markkinoilla, ei uusien ratkaisujen potentiaalia kuitenkaan täysin pystytä hyödyntämään. Haasteena onkin saada koko toimiala ymmärtämään teknologioiden piilevä potentiaali.

Pitkin matkaa kerätyn tiedon mahdollisuuksia ei siis vielä täysin ymmärretä. Helposti ajatellaan, että pelkät toteumatiedot riittävät ja että hankkeen aikaista tietoa ei niinkään tarvita. Ajattelutapa alalla on ajoittain vielä sellainen, ettei esimerkiksi mittaustiedon haltija koe tarvitsevansa tietoa siitä, milloin, millä laitteella ja tarkkuudella tai missä sääoloissa jokin arvo on mitattu. Koko prosessi pitäisi kuitenkin hallita: Kaikilla tulisi olla laitteen ja mittauksen tarkkuus olosuhdemuuttujat tiedossa. Vaikka rakennushankkeessa on aina samat vaiheet – muun muassa esiselvitys, lähtötietojen hankinta ja suunnittelu – vielä ei ole saatu datankeruussa sellaisia vakiorakenteita, jotka ohjaisivat hyvään lopputulokseen.

Kun rakentamisen ja urakoinnin puolen digitaalisuutta, tiedonhallintaa ja lopputuotetta verrataan suunnitteluun, ovat varsinaiset kvanttiloikat vielä ottamatta. Laadukkaalla tiedonhallinnalla on ylläpidossa suuri potentiaali: On menestyksekkäitä hankkeita, joissa tämä on ymmärretty uudella tavalla, ja ylläpidolle on tuotettu suuri hyöty digitalisaation ja laadukkaan tiedonhallintaprosessin avulla.

Ihmisten ajattelutapa on lopulta avain siihen, että teknologiaan liittyvät ennakkoluulot saadaan hälvennettyä. Hyvät kokemukset muuttavat asenteita, ja tilaajien ja kansalaisten tietoon tulee tapauksia, joissa selkeästi voidaan osoittaa teknologian hyödyt joko euroina, huomattavasti nopeampana projektitoteutuksena tai uudelleen hyödynnettävänä aineistona. Näin päästään nopeammin ja edullisemmin tekemään esimerkiksi jatkosuunnittelua.

Data on loistava renki, mutta huono isäntä

Erilaisten teknologioiden käyttö on helpottunut, sillä niitä on runsaasti tarjolla älypuhelinten ja muiden laitteiden kautta. Riskinä on kuitenkin, että teknologiaa hyödynnetään pelkästä hyödyntämisen ilosta: Väärästä päästä säästettäessä katoavat laatu, ymmärrys ja tarkkuus. Jollei teknologiaa käytetä asiantuntevasti, käy helposti niin, että yritetään säästää suunnitteluvaiheessa satasia, jotka maksavatkin rakentamisvaiheessa äkkiä kymppitonneja.

Teknologian helpon saatavuuden kääntöpuolena on myös se, että välillä substanssi katoaa. Tarvitaan oikeata dataa oikeaan käyttöön ja oikeassa mittakaavassa. Jos tämä ajatus katoaa, koko datan tuoma hyöty menetetään. Teknologian soveltaminen yksittäiseen osa-alueeseen ei myöskään yleensä tuo säästöjä, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Onnistumiset ole yksittäisten vaiheiden tai yksittäisten henkilöiden ansiota. Hyvin sujunut projekti on yhteistyötä työkalujen, ihmisten ja prosessien näkökulmasta. Tehoja haettaessa tulisi dokumentoida koko hanke ja arvioida, mikä onnistui ja missä mentiin vikaan. Näin voitaisiin löytää parhaat käytännöt ja arvioida, millä muuttujilla ja ratkaisuilla on pysytty esimerkiksi aikataulussa ja kustannuksissa. Yksittäinen taho tai ratkaisu voi harvoin ottaa kokonaisuudesta kunnian, sillä hankkeet ovat yhteistyötä ihmisten, ohjelmistojen ja toimijoiden välillä.

Avoimuus kaiken a ja o

Avoimuus on tärkeä lähtökohta datan parhaalle mahdolliselle hyödyntämiselle. Julkisuudessa olisi hyvä käydä keskustelua siitä, miten ja miksi erilaisiin lopputuloksiin on päädytty, mitä hyötyä valituista ratkaisuista on ollut ja missä on onnistuttu. Avoimen ja julkisen vuoropuhelun avulla kerätty tieto olisi mahdollista jalkauttaa toimialalle ja oppilaitoksiin. Samalla olisi tärkeä myös saada kokeilukulttuuri osaksi koko toimialaa. Monesti ollaan sitä mieltä, että kun jostain saatiin huonot tulokset tai vähän tuloksia, niitä ei kannata esitellä. Kuitenkin juuri näiden kautta usein löydetään ne kipupisteet, joissa hyöty on negatiivinen.

Virheistä oppiminen on lopulta keskeisessä roolissa. Perinteisesti on ollut niin, että jos jokin menee pieleen, niin asiasta ollaan hiljaa, työnnetään pää pensaaseen eikä varmasti puhuta siitä. Kuitenkin epäonnistumisten kautta voisimme kaikki oppia paljon enemmän. Onneksi suomalainen mentaliteetti on hiljalleen muuttumassa avoimempaan suuntaan. Lisäksi tulisi myös muistaa, että epäonnistumiset eivät usein ole ihmisistä kiinni. Joskus myös alan vanhentuneet standardit estävät meitä kehittymästä tai jopa onnistumasta. Jos tätä ei sanota ääneen, niin painetta muutosten tekemiseksi ei synny. Tämänkin vuoksi pitäisi olla niin, että voisimme ylpeänä esitellä hyviä tuloksia ja jopa ylpeämpinä sitä, että tällä kertaa homma meni ihan poskelleen – mutta siitä opittiin nämä tärkeät asiat jatkoa varten.

Vierailijablogin kirjoittaja on nykyaikaisiin mittalaite- ja ohjelmistoratkaisuihin erikoistuneen Geotrimin toimitusjohtaja Timo Sääski.

 

Katso myös Kaupunkikehitys ja teknologiat -blogisarjan ensimmäinen osa:

Miten rakennustyömailla voidaan hallita kasvavia tietomääriä – ja lisätä samalla avoimuutta?

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme