Blogi: Digitaalinen laatuaineisto vai luovutusaineisto?

Päätin kirjoittaa tämän blogin jokin aika sitten, kun olin jälleen kuullut erään esityksen, jossa esiteltiin infrahankkeen rakennusvaiheen digitaalisista luovutusaineistoa. Esityksessä kerrottiin, kuinka urakoitsija on luovuttanut esimerkiksi PDF-piirustuksia tarkepisteistä, tuhansia valokuvia, kantavuusmittauksien raportit sekä raportit poikkeamista. 

No ovathan nuo kaikki asiat digitaalisessa muodossa ja parempi luovutusaineisto kuin kansio täynnä papereita, mutta kuinka hyödyllisiä nuo ovat kunnossapitäjän tai alueen jatkosuunnittelun ja -rakentamisen näkökulmasta? Tällä hetkellä pääosa infrahankkeiden rakennusvaiheen urakoista luovutettavasta tiedosta onkin laatuaineistoa, jolla toteutunut rakentaminen on osoitettu.

Jos asiaa avaa hieman jo ehkä kuluneellakin esimerkillä – ostamme 40 000 € auton kaupasta, josta tiedämme tasan tarkkaan jokaisen komponentin valmistajan, valmistuspäivän sekä asennuspäivän. Infrahankkeesta, jonka rakentamiskustannukset ovat olleet 4 m€, emme tiedä takuuajan sekä kunnossapidon kannalta oleellisia tietoja, kuten asennettujen kaivojen sekä putkien valmistuseriä tai kuinka hyvin teknisten laitteiden käyttöön liittyvät asiat on dokumentoitu kunnossapitäjän tarpeet huomioon ottaen. Tiedämme kyllä pääosin sijainnit kohteista, mutta emme tarkempia ominaisuuksia. Toki poikkeus vahvistaa säännön ja hyviäkin esimerkkejä rakennushankkeen mallipohjaisesta luovutusaineiston hyödyntämisestä on olemassa kuten esimerkiksi Kehä 1 Keilaniemen hankkeen toteumamallin hyödyntäminen alueen seuraavien vaiheiden suunnittelussa.

Urakan laatu- ja luovutusaineistoa tulee tuottaa koko rakentamishankkeen ajan

Kuinka moni tilaaja tai valvoja on kuullut viimeisen illan ihmeestä? Tällä tarkoitetaan sitä, että urakan luovutusaineisto ilmestyy urakan luovutuspäivänä kuin tyhjästä. Hyvä näin, mutta eikö olisi syytä keskittyä hankkeen luovutusaineiston laatuun jo ensimmäisistä päivistä lähtien ja mielellään jo kilpailutusvaiheessa vaatia tätä? Erinomainen keino saada hallitusti luovutusaineisto kasaan on sitoa luovutusaineiston tuottaminen urakan maksuposteihin. Tässä voittavat kaikki, kun urakoitsijaa kannustetaan tuottamaan laadukasta luovutusaineistoa, joka siis on sekä geometria- että dokumenttimuotoista eikä vain pelkkiä toteumapisteitä ja valokuvia.

Tulee myös muistaa, että laadukkaasta luovutusaineistosta kertyy urakoitsijoille enemmän kustannuksia verrattuna perinteisiin menetelmiin, mutta kustannushyödyt tulevat esiin tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana, kun kattavat tiedot hankkeesta ovat käytettävissä. Lisäksi tilaaja ja valvoja hyötyvät paremmasta tilannekuvasta hankkeen etenemiseen, kun asioita esitetään mallien kautta. Kyseessähän on aika lailla sama asia, kun perinteinen 2D-suunnittelu vastaan mallipohjainen suunnittelu. Mallipohjainen suunnittelu nostaa tyypillisesti kustannuksia, mutta säästö tulee rakentamisvaiheessa, kun esimerkiksi tekniikkalajien väliset törmäilyt ratkaistaan työmaamontun sijaan suunnittelupöydällä. Näissä asioissa tulisikin miettiä koko elinkaaren mittaisia kustannuksia yksittäisen hankevaiheen sijaan.

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin prosessista sekä yhteistyöstä. Kunnossapitohenkilöstön tulee olla mukana määrittämässä rakentamisen digitaalisen luovutusaineiston tietosisältö sekä formaatit. Lisäksi datan kerääminen työmaalta ja sen muuttaminen toteumamuotoon pitää olla yhdessä sovittu. Valitettavan usein vastaan tulee esimerkkejä mittausaineistosta, jonka keräämisessä ei ole pohdittu esimerkiksi koodauksia, jolloin luovutusaineiston muuttaminen toteumamuotoon on hyvin työlästä. Toki tulee muistaa, että kaikella tekemisellä tulee olla aina tarkkaan mietitty tarkoitus sekä hyöty-kustannussuhde eli asioita ei tehdä vai mallintamisen tai dokumentoinnin ilosta.

Alan standardit eivät valitettavasti vielä kovinkaan hyvin tue mallipohjaista luovutusaineistoa

En ole standardoinnin ammattilainen, mutta haluan nostaa esiin alalla yleisesti tiedossa olevan ongelman. Meillä on vielä paljon kehitettävää formaateissa sekä standardeissa, jotta tieto saadaan kulkemaan rakentamisesta ylläpitoon mahdollisimman rikkaassa muodossa. Inframodel, IFC ja miksei myös InfraGML sekä CityGML ovat hyviä formaatteja, mutta esimerkiksi Inframodelin osalta toteumatietojen tietosisältöä kunnossapidon näkökulmasta ei ole vielä tarkkaan päätetty. Standardit tuleekin tulevina vuosina laatia kuntoon ja IFC tuo tietosisältömahdollisuuksillaan uusia mahdollisuuksia luovutusaineistoille sekä niiden hyödyntämiselle kunnossapidossa.

Ratkaisut rikkaampaan tietovirtaan suunnittelu-rakentaminen-kunnossapito

Olemme Civilpointilla kehittäneet suunnittelun sekä rakentamisen tiedonhallinnan ratkaisuja pitkäjänteisesti tavoitteena tarjota työkalut mahdollisimman tietorikkaan luovutusaineiston tuottamiseen kunnossapidon käyttöön. Näemme tässä tärkeänä kaksi osa-aluetta – rakentamishankkeen laajuuteen mitoitettu älykäs tiedonhallintakansio tai metatietopohjaisena sekä toteuma-aineiston tuottamista tehostavat työkalut. Olemmekin mielellämme mukana asiakkaidemme kanssa kehittämässä luovutusaineistoon liittyviä tietosisältöjä sekä prosesseja huomioimalla rakentamisen sekä kunnossapidon näkökulmat.

Webinaari: Digitaalinen laatuaineisto vai luovutusaineisto
ke 7.4.2021 klo 10-10.30

Tule kuulolle ja esittämään kysymyksiä, kun pidän 7.4.2021 klo 10 webinaaria Digitaalinen laatuaineisto vai luovutusaineisto. Esittelen samalla tarkemmin ratkaisujamme digitaalisen luovutusaineiston tuottamiseen.

Ilmoittaudu webinaariin täällä»

Ota yhteyttä

Eero Lyytikäinen

Eero Lyytikäinen

Avainasiakaspäällikkö

eero.lyytikainen@civilpoint.fi

    Jaa

    ×

    Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

    Tilaa uutiskirjeemme