Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankeen suunnittelu: Poikkeuksellinen toimintamalli haastaa ja palkitsee

Teksti: Miia Kari (Väylävirasto), Anssi Honkala (Viakon Infra Oy) ja Riitta Sirén (Valve Branding). Alkuperäinen julkaisu Rautatietekniikka-lehden numerossa 2/2021.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen suunnittelu on noudattanut tavallisesta poikkeavaa mallia. Hankkeen ainutlaatuinen toimintatapa tarjoaa mahdollisuuden tuottaa hyviä suunnitelmaratkaisuja, kun suunnittelua ja rakentamista tehdään lomittain.

Normaalisti isoissa hankkeissa on voimassa olevat ratasuunnitelmat, joiden perusteella tehdään muun muassa rakentamissuunnitelmat. Kouvola-Kotka/Hamina-hankkeen ainutlaatuinen toimintatapa tarjoaa mahdollisuuden tuottaa hyviä suunnitelmaratkaisuja, kun suunnittelua ja rakentamista tehdään lomittain. Joustavuutta ja ketteryyttä se toki vaatii kaikilta osapuolilta.

Käytössä lähes kaikki ratarakentamisen tekniikkalajit

Suunnittelu ja suunnitteluttaminen astuvat infrarakennushankkeella kuin hankkeella mukaan ensihetkistä lähtien. Hankkeen suunnittelu tehdään 3D-mallintamalla ja tietomallipohjaisesti. Kolmiulotteisuus auttaa havainnollistamaan pienetkin yksityiskohdat.

Ratahankkeen suunnittelupäällikkönä toimii Anssi Honkala Viakon Infra Oy:stä. Turvalaitesuunnitelmia suunnitteluttaa hankkeella Tommi Mäkelä Rejlers Finlandilta, joka vastaa myös tiiminsä kanssa turvalaitejärjestelmän rakennuttamisesta. Rejlers toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina.

Suunnitteluttajat pitävät hanketta vaativana, mutta samalla antoisana suunnittelukokonaisuutena.

– Hanke koostuu monipuolisista suunnittelutoimeksiannoista, jotka kattavat kaikki ajateltavissa olevat tekniikkalajit. Kaikkea ei toki tarvitse osata tehdä itse, vaan voimme yhdessä Suomen huippuasiantuntijoiden kanssa etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, Honkala kehuu.

Ratahankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on nostaa radan sallittu akselipaino 25 tonniin. Tällä halutaan osaltaan parantaa tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä. Akselipainon nosto on niin tärkeä asia tavaraliikenteelle, että sen saavuttamista on nopeutettu peräti kahdella vuodella alkuperäisestä hankkeen aikataulusta.

– Perusparannusta vaativat kohteet vaikkapa korjattavien siltojen suhteen ovat kasvaneet merkittävästi. Nämä toimenpiteet on kuitenkin tehtävä, jotta akselipaino saadaan nostettua. Nosto on tarkoitus ottaa rataosuudella käyttöön jo 2022 vuoden loppuun mennessä, selittää hankkeesta vastaava projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta.

Liikenteellisesti poikkeava ratamaailma tarvitsee erityisratkaisuja

Muun liikenteen huomioiminen on aina infrahankkeella tärkeää, mutta ratamaailma tuo siihen oman ulottuvuutensa.

– Esimerkkinä voisin käyttää vaikka hankkeella kokonaan uusittavia viittä siltakohdetta. Näiden rakentaminen aiheuttaa aikamoisen paineen liikenteen ja rakentamisen yhteensovittamiselle. Tiehankkeissa on helpompaa ohjata liikenne vaikka puoleksi vuodeksi kiertoreitille, mutta rataliikenteessä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ratkaisu on se, että rakennamme sillat radan vieressä valmiiksi ja siirrämme ne paikoilleen mahdollisimman häiriöttä pidemmässä liikennekatkossa – puhumme tunneista, emme kuukausista, Honkala kertoo.

Rakentamiseen liittyvien liikenteellisten ratkaisujen etsiminen tehdään yhteistyössä operaattoreiden ja liikennesuunnittelun kanssa. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä operaattoreiden, liikennesuunnittelun, ELY-keskusten ja kaupunkien ja kuntien kanssa

Kahdeksan tärkeää grammaa suojeltavaa
Yksi tärkeä osa suunnittelua on ollut huomioida rakentamisen ympäristövaikutukset. Tänä vuonna uusittavan Tuomijoen ratasillassa asuu vesisiippa, pieni lepakkolaji. Vesisiipan pesimäaikana ei tehdä häiriöitä aiheuttavia toimenpiteitä. Pieni kahdeksan gramman kaveri siis vaikuttaa siihen, milloin useita tonneja painava silta siirretään paikalleen. Lisäksi rakentamisen vaikutukset pohjavesiin minimoidaan, kasvien siemeniä tallennetaan pankkeihin jotta niitä voidaan istuttaa uudelleen, ja vaikkapa taimenten poikimiskivikkoja ja kutupaikkoja voidaan entistää.

KOUVOLA-KOTKA/HAMINA-HANKKEEN SUUNNITTELUN NYKYTILANNE
2021 on käynnissä noin 30 eri suunnittelutoimeksiantoa. Näistä isoimpia ovat:
– Kiehuvan alikulkusilta, Tuomijoen ratasilta, Inkeroisten alikulkusilta sekä Keltakankaan alikulkusilta: vanhat sillat puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uudet.
– 5 sillan sekä 5 siltaan liittyvien rakenteiden korjaussuunnittelu on käynnissä.
– Juurikorven väistöraiteen rakentamissuunnittelu on käynnissä.
– Tärinä- ja meluselvitysten osalta on meneillään yleissuunnitelman laadinta. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdollisia suojaustoimenpiteitä.
– Viisi laitetilarakennuksen suunnittelua rakennuslupamenettelyineen on käynnissä
– Viiden seisakkeen rakentamissuunnittelu on käynnistymässä.
– Kuivatus, routakohteiden sekä 25 tn akselipainojen vaatimien päällysrakennemuutosten suunnittelu on käynnissä.
– 5 ison pehmeikkökohteen stabiliteettien varmistamisen rakentamissuunnittelu on käynnissä.

KOUVOLA-KOTKA-HAMINA RATAHANKE LYHYESTI
Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuus on merkittävä TEN-T-verkon, Kouvolan sekä satamien (Kotka ja Hamina) välinen tavaraliikenteen väylä. Hankekokonaisuus koostuu useista rinnakkaisista osista:
– Peruskorjaushanke (päällysrakenne, sillat)
– Akselipainon nosto 25 tonniin (pehmeikkö-, silta ja rumpukorjauksia)
– Turvalaitteiden uusiminen
– Kehittämistoimenpiteet (Kotolahden ratapihan laajentaminen, välityskyvyn parantaminen mm. 1100 m kohtausraiteilla Juurikorven ja Kotkan välillä)

Hanketta voi seurata Facebookissa: https://www.facebook.com/kouvolakotkahaminarata

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme