Tietomallipohjainen kustannuslaskenta infra-alalla, mitä se tarkoittaa ja miten se saavutetaan?

Diplomityöni valmistui noin vuosi sitten, mutta ilokseni työ aiheen parissa ei loppunut diplomityön valmistumiseen. Olen nimittäin päässyt pitämään esityksen aiheesta keväällä Väylät ja liikenne -päivillä ja nyt viimeisimpänä lokakuussa Yhdyskuntatekniikan päivillä. Diplomityöni voitti myös STKY:n myöntämän Vuoden kuntatekniikan opinnäytetyön palkinnon.

Diplomityöni aiheena tietomallipohjainen kustannuslaskenta

Tietomallipohjainen kustannuslaskenta tarkoittaa siis hankkeen kustannuslaskentaa siten, että esimerkiksi määrät ja muut kustannuslaskennassa tarvittavat tiedot saadaan suoraan tietomallista. Tietomallipohjainen kustannuslaskenta on tulevaisuuden visio, mutta samaan aikaan jo nyt tavoiteltavissa ja osaltaan käytössä oleva toimintatapa. Tietomallipohjaisessa kustannuslaskennassa infra-alaa pidemmällä on rakennusala, jossa hyödynnetään jo nyt jonkin verran tietomalleja sisältäviä IFC-tiedostoja määrä- ja kustannuslaskennassa (kuva 1). Muun muassa tämä selviää diplomityössäni tehdyistä haastatteluista, sillä haastattelin 6 infra-osaajan lisäksi kolmea talonrakennusalan asiantuntijaa.

Kuva 1: IFC-tiedoston hyödyntäminen määrä- ja kustannuslaskennassa, perustuen talomrakennusalan asiantuntijoiden haastatteluihin.

Diplomityöni aihe on merkityksellinen infra-alalle, sillä parhaimmillaan tietomallipohjainen kustannuslaskenta parantaa tuottavuutta ja vähentää virheiden mahdollisuutta. Suunnitteluohjelmistot osaavat laskea jo nyt määriä automaattisesti, joten kun tätä ajatusta viedään hieman pidemmälle, niin suunnittelijoiden ei tarvitsisi käyttää enää niin paljon aikaa määrätietojen manuaaliseen laskemiseen ja syöttämiseen. Toki diplomityön haastatteluissakin tuli ilmi, ettei suunnittelija silti mihinkään katoa tästä vaiheesta, vaan suunnittelijan täytyy silti toimia määrien tarkastajana, sillä ei voida tietenkään täysin luottaa ohjelmiston laskemiin arvoihin. Suunnittelu ja kustannuslaskenta tulisikin olla iteroituva prosessi koko hankkeen aikana (kuva 2).

Kuva 2: Suunnittelu ja kustannuslaskenta tulisi olla koko hankkeen aikana iteroituva prosessi. Kuva muodostettu diplomityön haastattelun perusteella.

Diplomityön kohderyhmänä oli infra-alan asiantuntijat. Työn yhtenä henkilökohtaisena tavoitteena minulla oli juuri tämän tietomallipohjaisen kustannuslaskennan kehityksen vieminen eteenpäin. Aihetta on toki käsitelty aiemminkin, mutta jotta voimme saavuttaa tavoitteen niin on tärkeää tehdä töitä sen eteen. Diplomityötä kirjoittaessani monessa yhteydessä kävi hyvin selväksi, että tietomallipohjainen kustannuslaskenta ja etenkin avoin rajapinta (kuva 3) on todella monen toiveena ja se nähdään tavoitteena, jota kohti tulisi mennä. Diplomityöprosessin aikana viimeistään ymmärsin, että tällaisen toimintatavan kehittäminen ja käyttöönotto vie paljon aikaa. Jotta tietomallipohjainen kustannuslaskenta olisi mahdollista koko infra-alalla, niin tarvitaan vakiointia sekä yhteisiä standardeja ja toimintatapoja.

Kuva 3: Diplomityön kuvaus ehdotetusta rajapinnasta suunnitteluohjelmistojen ja kustannuslaskentajärjestelmän välillä.

Diplomityössäni pohdin myös prosessin vaiheistusta eli miten voitaisiin saavuttaa jo lähiaikoina jonkintasoinen esiaste tietomallipohjaisesta kustannuslaskennasta. Voisimme ensin tavoitella tietomallipohjaista määrälaskentaa ja sitten edetä vähitellen kehittyneempään prosessiin tietomallipohjaisesta kustannuslaskennasta.

Missä vaiheessa nyt ollaan? Nyt on kulunut vuosi diplomityön valmistumisesta ja jonkinlaista edistystä on nähtävissä. Alla olevassa kuvassa (kuva 4) nähdään toinen toistaan edistyksellisempiä tapoja siirtää suunnitteluohjelmistojen määriä kohti kustannuslaskentaa. Kuvassa näkyy myös, että olemme jopa edistyneet tietomallipohjaisen kustannuslaskennan kanssa.

Kuva 4: Suunnitteluohjelmiston ja kustannuslaskentajärjestelmän välisen tiedonsiirron vaiheistus ja tilanne tällä hetkellä.

Yhden ohjelmiston ratkaisut eivät kuitenkaan yksinään riitä, jos haluamme saavuttaa tavoitteen koko infra-alalla ja varmistua, että toimintatavat ja tiedonsiirto on yhtenäistä ja vakioitua. Vielä on siis paljon tehtävää, jotta pääsemme yhteiseen tavoitteeseen.

Diplomityö ”Tietomallipohjainen kustannuslaskenta infra-alalla – Tiedonsiirto kustannuslaskenta- ja suunnittelujärjestelmien välillä” on luettavissa seuraavista linkeistä:

Ota yhteyttä

Anni Heilala

Anni Heilala

Ohjelmistoasiantuntija

    Jaa

    ×

    Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

    Tilaa uutiskirjeemme