Tiedonhallinnan prosessien kehityshanke avasi Oulun kaupungin ja Oulun Veden nykytilannetta

Trimble Connect tuo esiin yhteiskäyttöalustojen hyödyt.

Oulun kaupungilla ja Oulun Vedellä heräsi kiinnostus tutkia tietomallipohjaista suunnittelua ja sen hyötyä nykyaikaisessa organisaatiossa. Ratkaisuna oli tiedonhallinnan prosessien kehityshanke, jossa keskityttiin suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvään elinkaarimalliin.

Hanke toteutettiin monitoimijamallilla, jossa kumppaneina olivat Civilpoint Oy, suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy ja ohjelmisto- sekä järjestelmäasiantuntijaroolia edustanut Trimble Solutions Oy.

Tiedonhallintaan liittyvässä hankkeessa tunnistettiin nykytilaan liittyviä haasteita, joita olivat manuaalityön suuri määrä ja parantamismahdollisuudet kaupungin sisäisissä yhteistyömalleissa.

Tavoitteena tietosisällön rikastaminen ja automatisointi

– Halusimme saada selville, mitä tietomallipohjainen suunnittelu vaatii, minkälaista osaamista meillä on aiheeseen liittyen ja minkälainen kehitystyö olisi tulevaisuudessa tarpeen. Joudumme vielä tällä hetkellä tekemään suhteellisen paljon manuaalityötä, kertoo Jukka Heinonen Oulun Vedeltä.

Manuaalityö hidastaa prosessia, sillä ongelma tulee vastaan joka tasolla. Yksittäisestä hankkeesta jopa 10 prosenttia voi olla aineistolaadun parantamista. Jos jokaisessa hankkeessa on mukana ulkopuolinen konsultti, työkustannus nousee veronmaksajienkin kannalta merkittäväksi.

Työn tavoitteena oli rikastaa Oulun kaupungin ja Oulun Veden ylläpitojärjestelmien tietosisältöä. Aineisto haluttiin saada ajantasaiseksi ja automaattiseksi osaksi suunnittelutyötä.

– Kaupungistuminen on kansainvälinen ilmiö, joka vaikuttaa tällä hetkellä myös Suomessa. Vetovoimaiset keskittymät houkuttelevat niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin, mikä asettaa infran kehittymiselle uusia haasteita. Rakentaminen on usein monialaista, ja siksi tarvitaan tietoteknisiä rakenteita, jotka kuvaavat todellisuutta mahdollisimman tarkasti, toteaa hankkeen projektipäällikkö Jukka Kivelä Civilpointilta.

– Ideaalitapauksessa suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon välinen tiedonsiirto toimii saumattomasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uuden viheralueen suunnittelu tai infran kehittäminen on mahdollisimman helppoa ilman etukäteen tehtävää isoa manuaalista tiedonsiirtoprosessia tai tiedon siiloutumista hankkeen aikana, Kivelä jatkaa.

Tilaajalle merkittävin hyöty toimintatapojen havainnollistamisesta

Oulun Veden Jukka Heinonen on tyytyväinen hankkeen lopputulokseen.

– Kokonaisuutena hanke sujui varsin hyvin. Asiasisältö oli hyvin laaja, mutta silti pystyimme hyvin fokusoitumaan alussa määriteltyihin aiheisiin. Tätä arvostin henkilökohtaisesti eniten, sillä tämänkaltaisissa hankkeissa nousee aina esille suuri määrä erilaisia aiheita. Kehityshankkeen painopisteenä oli nimenomaan se, miten tieto siirtyy eri vaiheiden välissä ja mitä eri vaiheissa tapahtuu, hän sanoo.

Hanke päättyi kesäkuussa 2019. Nyt edessä on Heinosen mukaan vaativin vaihe, eli tulosten vieminen käytäntöön.

– Hankkeessa tähdättiin uuteen toimintamalliin, ja se edellyttää aina muutoksia toimintatavoissa. Alkusyksystä aloitamme keskustelut ja pohdimme jatkototeutuksen vaihtoehtoja. Tarkentuvien tavoitteiden mukaan aikataulutamme toimenpiteet, luettelee Heinonen.

Oulun kaupungilla on käytössään Trimble Locus ja Oulun Vedellä NIS-tietojärjestelmä. Hankkeen seurauksena organisaatiossa suunnitellaan myös Trimble Connectin käytön aloittamista. Yhteiskäyttöalustojen hyötynäkökulmat ovat tulleet selviksi hankkeen aikana.

Myös Oulun kaupungin suunnitteluinsinööri Markku Mustonen kiittelee hankkeesta saatuja tuloksia.

– Tämänkaltaiset projektit avaavat havainnollisesti olemassa olevia toimintatapoja. Meille hankkeen suurin hyöty oli nimenomaan siinä, että näemme nyt selvästi omat prosessimme ja niihin vaikuttavat tekijät, hän kertoo.

Suurimmat muutostarpeet Mustonen näkee tiedonsiirtoon liittyvien standardien kehittämisessä. Tilaajan roolissa on oleellista, että konsultit saavat aina laadullisesti hyvää, kattavaa ja helposti siirrettävissä olevaa tietoa. Tämä mahdollistuu toivottavasti tulevaisuudessa, samoin kuin tiedon luokittelun helpottuminen.

Vakioitu toimintamalli parantaa yhteistyötä

Projektin tuloksista näkyi selvästi, että vakioidut toimintamallit hyödyttävät infrahankkeiden tiedonhallintaa. Yhdessä sovittu, kaikille selkeä tapa toimia parantaa myös tilaajaorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Myös järjestelmien kehittäminen kannattaa, sillä se edistää tiedon yhteiskäyttöä ja toimintaprosessien tehostamista.

Tallennetun aineiston laatu ja ominaisuustietojen siirtyminen vaikuttavat merkittävästi suunnittelun lähtötietoihin. Mitä laadukkaampaa aineisto on ja mitä helpommin se on siirrettävissä, sitä vähemmän manuaalista työtä täytyy tehdä.

Hankkeen kautta löydettiin myös kansallisia kehitystarpeita, esimerkiksi InfraBIM -nimikkeistön kehittäminen putkiverkoston osalta ja Inframodel -formaatin kehittäminen. Myös Infra-O käyttöönottohankkeen käynnistämisen tarpeellisuus tuli esiin.

 Jukka Heinonen, suunnitteluinsinööri, Oulun Vesi:

”Kokonaisuutena hanke sujui varsin hyvin. Asiasisältö oli hyvin laaja, mutta silti pystyimme fokusoitumaan hyvin alussa määriteltyihin aiheisiin. Hankkeessa tähdättiin uuteen toimintamalliin, ja se edellyttää aina muutoksia toimintatavoissa. Kehityshanke jatkuu alkusyksystä, jolloin aloitamme keskustelut ja pohdimme jatkototeutuksen vaihtoehtoja.”

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme