TaaLa: Suuri hanke vaatii toimivat tietomallit

28 kilometriä valtatien perusparannusta neljän toimijan allianssimallilla ja kahdella eri suunnittelujärjestelmällä – Valtatie 6:n TaaLa-hanke on laittanut tietomallien toimivuuden todelliseen testiin.

Kun tehdään suurta, usean toimijan hanketta, monen asian pitää mennä nappiin kerta toisensa jälkeen, jotta työ etenee sujuvasti. Valtatie 6:n Taavetti–Lappeenranta-osuuden perusparannus (TaaLa-hanke) on hyvä esimerkki tästä.

Allianssihankkeessa ovat mukana Liikennevirasto, Skanska Infra, Pöyry Finland ja Ramboll Finland. Perusparannuksella lisätään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta 28 kilometrin tieosuudella, ja hankkeen ennakoidaan valmistuvan etuajassa.

– Toimiva tiedonhallinta ja kaikkien osapuolien saatavilla oleva ajantasainen suunnittelutieto ovat tällaisissa hankkeissa oleellisia, jotta työt voivat edetä ajallaan ja ilman suurempia yllätyksiä, sanoo kehitysinsinööri Heikki Lehkonen Skanska Infrasta.

Skanskalla ja Pöyryllä on ollut hankkeessa yhteinen Tekla Civilin rakentajan ja suunnittelijan jaettu tietokanta. Sen ansiosta rakentajalla on ollut hyvinkin reaaliaikaisesti käytettävissään kaikki suunnitteluaineisto ja suunnittelijalla vastavuoroisesti se tieto, mitä työmaa tuottaa. Kokemusten mukaan aikaa säästyy ja virheet vähenevät, kun suuren työmaan tietoja ei tarvitse siirrellä sähköpostitse tai projektipankin kautta.

– Hyötyjä tulee esimerkiksi siten, että rakentajan mittauspäällikkö voi hakea tarvitsemansa aineiston suoraan tietokannasta ja muokata mallia, huomauttaa suunnittelija Kyösti Kanerva Pöyryltä.

Myös tiedon yhdistely on helppoa, kun koko aineisto on samassa paikassa. Eri suunnittelualojen aineistoja ja lähtötietoja on mahdollista yhdistää samaan näkymään. Tämä helpottaa esimerkiksi työsuunnittelua.

– Sanotaan, että rakennamme tienpohjaa, jonne on tulossa myös viemäröinti. Voimme lisätä näkymään pohjatutkimustietoja ja todeta nopeasti, onko vaikkapa louhintaa tiedossa, Lehkonen sanoo.

– Mielestäni jaettu tietokanta on yksi keino parantaa yleistuottavuutta ja tehokkuutta, Kanerva tiivistää.

TaaLa-hanke on ollut tiedonhallinnan kannalta sikälikin kiinnostava, että tieosuuden suunnittelijoilla, Pöyryllä ja Rambollilla on ollut käytössä eri suunnittelujärjestelmät: Pöyryllä Tekla Civil ja Rambollilla Novapoint. Lehkonen arvioi, että tietosisältö on saatu hankkeessa siirtymään varsin hyvin.

TaaLa-hankkeen kaikkien toimijoiden käytössä on ollut Tekla BIMsightin yhdistelmämalli. Sen käyttö on jäänyt ennakoitua vähäisemmäksi, mutta malli on kuitenkin herättänyt ajatuksia tulevaisuuden mahdollisuuksista.

– Meidän näkökulmastamme se voisi toimia keskusteluympäristönä, jossa suunnittelijat saavat tietoa asukkailta ja rakentajalta, ja toisaalta eri sidosryhmät voivat seurata suunnitelman etenemistä, Kanerva pohtii.

Rambollin käytössä on ollut TaaLa-hankkeen aikana Novapointin 19-versio, joka on tietekniikan pääsuunnittelijan Mikko Alilonttisen mukaan mahdollistanut siirtymisen toden teolla 3D-tekemiseen.

TaaLa-hankkeessa lähdettiin liikkeelle sillä ajatuksella, että kaikki mallinnetaan. Käytäntö osoitti, että piirustuksillekin on edelleen tarvetta, mutta niitä voidaan keventää. Toisinaan mallintaminen riittää ja lisäksi se avaa uutta näkökulmaa suunnitteluun.

– Pystymme suunnittelemaan tarkemmin ja paremmin, kun väylä on 3D:nä ruudulla kaikkinensa: sillat, liittymät, hulevesijärjestelmät, salaojalinjat… Näemme, miten ne liittyvät toisiinsa ja sovitetaan yhteen, Alilonttinen sanoo.

TaaLa-hankkeessa käytettävä Novapoint-versio mahdollistaa myös sen, että suunnittelijat voivat helposti tehdä töitä monessa eri paikassa. Pilvipohjainen järjestelmä takaa, että kaikilla on aina käytössään suunnitelmien tuoreimmat versiot.

TaaLa-hanke toi esille suunnittelujärjestelmien erot. Novapoint-käyttäjillä mallit syntyivät nopeasti, mutta mittausaineistojen saaminen työmaalle otti enemmän aikaa. Tekla Civil -puolella taas mallinnus kesti pidempään, mutta tuotti samalla valmiimpaa aineistoa työmaalle. Prosessin kestossa ei lopulta ollut eroa.

Isossa hankkeessa myös tekninen tuki on tärkeää: ongelmatilanteet pitää ratkaista joutuisasti, koska monen ihmisen työn eteneminen on siitä kiinni. TaaLa-hankkeen toimijoiden mukaan Civilpointin tuki täydentää hyvin yhtiöiden omaa osaamista.

– Alkuvaiheessa saimme teknistä tukea ja matkan varrella on tullut joitain haasteita, joiden ratkaisemiseen olemme saaneet apua, Lehkonen toteaa.

– Civilpointilla on ollut muutama kaveri, jotka ovat olleet heti käytettävissä ja tietävät, missä meillä mennään. Joitakin meille hankalia asioita on katsottu yhdessä, Alilonttinen kertoo.

– Lisäksi yhdessä kehittäminen on erittäin tärkeää. Me olemme esimerkiksi saaneet lisäosia testaukseen ja pääsemme näin vaikuttamaan sen ominaisuuksiin, Kanerva sanoo.

Kyösti Kanerva, Pöyry:

”Olen henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen Tekla Civil -ohjelmistoon. Se on monipuolinen ja joustava ja sillä pystyy tuottamaan nykyaikaisen malliaineiston.”

Heikki Lehkonen, Skanska:

”Tällä hetkellä näistä Civilpointin tuotteista löytyy varsin kattavat ratkaisut infrarakenteiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän tiedon hallintaan.”

Ota yhteyttä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jaa

×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme